Olen tästä jo kerran kirjoittanutkin, siis siitä, miten vaikeaa on saada tekstiä suollettua. Minusta on käsittämätöntä, että esimerkiksi iltakävelyllä saan hienon inspiraation siitä mitä kirjoittaa ja ennen kuin pääsen kotiin ja koneen ääreen on joku jo ehtinyt painaa deleteä. Miten voi päiväkirjaan kirjoittaminen tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta? Yritänkö liikaa? Siitäkö se johtuu?

En voi kuin kadehtia niitä, jotka saavat lähes päivittäin aikaiseksi jäsennellyn, ajatuksia ja keskustelua herättävän tekstin. Vaatiiko se vuosikausien harjoittelua vai ovatko jotkut yksinkertaisesti niin lahjakkaita?

Ei hätää. On vasta tammikuun 23. päivä ja vuotta jäljellä. Minulla on vielä aikaa lunastaa itselleni tekemä uuden vuoden lupaus. Sillä välin aion sydämeni kyllyydestä nauttia lukuhetkistä Blogistaniassa.